Paras sääennuste: Foreca vs Ilmatieteen laitos – kumpi osuu?

Paras sääennuste riippuu siitä, mitä kysyt. Huomisen ja lähituntien säähän sekä virallisiin varoituksiin luotettavin lähtökohta on Ilmatieteen laitos. Forecan sadetutka ja 15 vuorokauden vaihteluvälit taas auttavat näkemään, milloin sade tulee ja kuinka epävarma pidempi ennuste on. Supersää, Yle ja AccuWeather toimivat hyvinä toisina mielipiteinä, ja ulkomaan kohteissa niistä on erityisesti hyötyä.

Viisi sääpalvelua vertailussa

Kävin läpi viisi eniten käytettyä vaihtoehtoa. Mikään niistä ei ole kaikessa paras. Jokainen on vahvimmillaan omassa käyttötarkoituksessaan.

Kuinka pitkälle sääennusteeseen voi luottaa

Kaikki palvelut törmäävät samaan rajaan: mitä pidemmälle katsotaan, sitä enemmän epävarmuutta kertyy. Ero palveluiden välillä ei niinkään näy tarkkuudessa kuin siinä, miten rehellisesti ne näyttävät epävarmuuden.

Tuntiennuste ja 1–3 vuorokautta

Tämä on sääennusteen vahvinta aluetta. Muutaman tunnin päähän tarkkuus on hyvä, ja ensimmäiset kolme vuorokautta ovat yleensä luotettavia. Lähipäivien kohdalla palvelujen väliset erot jäävät yleensä pieniksi.

10 vuorokautta

Ensimmäiset viisi päivää ovat kohtuullisen tarkkoja, mutta sen jälkeen luotettavuus heikkenee selvästi. Kymmenen päivän ennuste riittää viikon karkeaan suunnitteluun. Päätös kannattaa silti varmistaa lähempänä ajankohtaa.

15 vuorokautta ja kuukausiennuste

Foreca laskee 15 vuorokauden ennusteen parviennusteena, jossa ilmoitettu vaihteluväli kattaa lämpötilan ja sademäärän 80 % todennäköisyydellä. Toteuma voi siis 10 % todennäköisyydellä jäädä alarajan alle tai nousta ylärajan yli. Ilmatieteen laitos kutsuu omaa vastaavaa ennustettaan todennäköisyysennusteeksi.

Kuukausiennuste ja 25–30 vuorokauden näkymät kertovat lähinnä, onko tulossa tavanomaista lämpimämpi vai kylmempi ja sateisempi vai kuivempi jakso. Yksittäisten päivien lukuihin en niissä luottaisi lainkaan.

Miksi Foreca ja Ilmatieteen laitos näyttävät eri lukuja

Ero ärsyttää monia, mutta sille on arkiset syyt. Lähteiden mukaan molemmat hyödyntävät Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen dataa. Kumpikin kuitenkin tarkentaa ja tulkitsee sitä omalla tavallaan, ja ennusteet päivittyvät eri aikoihin.

• Eri mallit ja tarkennukset: sama raakadata voi tuottaa hieman eri lopputuloksen.
• Eri ajankohta: yhdessä esimerkissä Foreca näytti päivän ylimmäksi lämpötilaksi +25 °C, kun Ilmatieteen laitoksen havainto yöllä oli +23 °C. Luvut eivät olleet ristiriidassa, koska ne kuvasivat eri hetkiä.
• Eri piste: havaintoasema ja ennustepiste eivät aina ole samassa paikassa.
• Eri esitystapa: yksi luku näyttää varmemmalta kuin vaihteluväli, vaikka se ei ole sitä.

Koillissanomien vuoden 2021 jutussa todettiin, että eri palveluiden samalle päivälle antamat ennusteet voivat erota useilla asteilla. Minusta se ei tarkoita, että toinen palvelu olisi väärässä. Se kertoo, että ennuste on epävarma, ja se on arvokasta tietoa itsessään.

Näin luet sääennustetta oikein

Sateen todennäköisyys ja sadekertymä

Sateen todennäköisyys kertoo, kuinka todennäköisesti kyseisellä tunnilla sataa. Esimerkiksi 40 % tarkoittaa, että sade on mahdollinen mutta ei varma. Sadekertymä taas kertoo arvioidun vesimäärän millimetreinä.

Luvut kannattaa lukea yhdessä. Suuri todennäköisyys ja pieni millimäärä viittaavat paikallisiin kuuroihin. Yhdessä Forecan esimerkissä sadetta näytettiin klo 12–15, mutta kertymä oli 0 mm. Jo 0,4 mm kuulostaa vähältä, mutta se riittää kastelemaan vaatteet. Noin 10 mm vuorokaudessa on jo rankkaa sadetta.

Jos ennuste tai varoitus lupaa runsasta sadetta ja pihalla tai kellarissa on aiemmin ollut vesiongelmia, tarkistaisin ajoissa, että uppopumppu on valmiina käyttöön.

Tuuli ja puuskat

Tuuli ilmoitetaan metreinä sekunnissa, ja puuskat merkitään usein sulkuihin, esimerkiksi 5 (8) m/s. Noin 3 m/s on heikkoa tuulta, ja 7 m/s on kohtalaista, jolloin oksat heiluvat. Puuskat voivat olla selvästi keskituulta kovempia. Yhdessä Ilmatieteen laitoksen tuntiennusteessa keskituuli oli 7 m/s ja puuskat 13 m/s. Järvellä yli 10 m/s tuulet voivat tehdä veneilystä vaarallista.

Tuntuu kuin -lämpötila

Tuntuu kuin -lukema ottaa huomioon tuulen ja kosteuden vaikutuksen. Esimerkiksi +7 °C tuntui luoteistuulessa +3 °C:lta, ja pakkasella -18 °C tuntui tuulen vuoksi -22 °C:lta. Pukeutumisen kannalta tämä luku on usein tärkeämpi kuin lämpömittarin lukema.

Hellekin on tarkkaan määritelty: Ilmatieteen laitoksen mukaan helteestä puhutaan, kun lämpötila ylittää 25,0 °C. Parikymmentä astetta on siis mukava kesäpäivä, ei helle.

Sadetutka ei ole ennuste

Sadetutka näyttää havainnon siitä, missä sataa juuri nyt. Ennuste on puolestaan mallipohjainen arvio tulevasta. Kun katsot tutkakuvia aikajärjestyksessä, näet sadealueen liikesuunnan ja voit arvioida, milloin sade on kohdallasi. Heikko sade näkyy yleensä vaaleana ja rankka tummana.

1. Illalla – katso huomisen tuntiennuste ja voimassa olevat varoitukset.
2. Aamulla – tarkista sama uudelleen, koska ennuste tarkentuu ajankohdan lähestyessä.
3. Ennen lähtöä – avaa sadetutka ja katso, mistä suunnasta sade on tulossa.
4. Pidemmälle – käytä 15 vrk vaihteluväliä suunnan hahmottamiseen ja tarkista se viikoittain.
5. Tärkeät tapahtumat – vertaa vähintään kahta lähdettä ja tarkista varoitukset erikseen.

Rannikko, sisämaa ja ulkomaat: miksi ennusteet eroavat

Rannikko

Rannikolla meri tekee säästä omanlaisensa. Pohjanlahden äärellä merituuli voi tehdä olosta viileämmän kuin lämpömittari näyttää, ja pilvisyys voi muuttua nopeasti. Merellä liikkuvan kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen merisäävaroituksia.

Sisämaa ja järviseudut

Järvet ja mäkisyys aiheuttavat paikallisia eroja lämpötilaan ja tuuleen. Aamusumut ja paikalliset sadekuurot ovat tavallisia. Erot voivat olla suuria jopa saman kaupungin sisällä: yhdessä Forecan Lahden ennusteessa Launeelle luvattiin 4,4 mm sadetta ja Mukkulaan samaan aikaan 0,6 mm. Siksi oman kaupunginosan ennuste kannattaa katsoa erikseen.

Talvella selkeät ja tyynet yöt ovat kylmimpiä, ja kylmimmät lukemat mitataan Lapissa. Suomen virallinen pakkasennätys on −51,5 °C Kittilän Pokassa 28.1.1999 Ilmatieteen laitoksen sääennätysten mukaan.

Ulkomaan kohteet

Ilmatieteen laitos näyttää myös esimerkiksi Tallinnan tuntikohtaisen ennusteen, ja Forecalta löytyy sille 15 vuorokauden ennuste. Kohteessa ei kuitenkaan ole kotimaisen palvelun omaa havaintoverkkoa, joten ennuste nojaa enemmän malleihin. Juuri tällöin AccuWeather on hyödyllinen vertailukohta. Matkalle lähtiessä luottaisin päivien 1–5 ennusteeseen ja tarkistaisin tilanteen vielä päivää ennen lähtöä.

Lisää arjen käytännön oppaita ja vertailuja löydät aiheesta Koti & arki.

Usein kysyttyä

Kumpi on tarkempi, Foreca vai Ilmatieteen laitos?

Lähipäivinä erot ovat yleensä pieniä. Ilmatieteen laitos on virallinen lähde havainnoille ja varoituksille, ja Forecan vahvuus on tiheästi päivittyvä sadetutka. Pidemmällä aikavälillä molempien epävarmuus kasvaa.

Voiko 15 tai 30 vuorokauden ennusteeseen luottaa?

Vain suuntaa antavasti. Forecan 15 vrk ennusteen vaihteluväli kattaa toteuman 80 % todennäköisyydellä. Kuukausiennuste kertoo lähinnä, onko jakso tavallista lämpimämpi tai sateisempi.

Onko Ilmatieteen laitoksen sääsovellus ilmainen?

Kyllä. Sovellus on maksuton Androidille ja iPhonelle, eikä siinä ole mainoksia.

Onko Supersää maksullinen?

Peruskäyttö on ilmaista ja mainosrahoitteista. Mainoksettomasta Premium-versiosta pitää maksaa, ja sen hinta on vaihdellut kampanjoiden mukaan.

Miksi ennuste muuttuu päivittäin?

Säämallit päivittyvät uusien havaintojen myötä. Mitä lähempänä ennustettu ajankohta on, sitä tarkemmaksi ennuste yleensä muuttuu.

Lähteet

• Ilmatieteen laitos
• Ilmatieteen laitos – varoitukset
• Ilmatieteen laitos – sade- ja pilvialueet
• Ilmatieteen laitos – helle
• Ilmatieteen laitos – sääennätyksiä
• Foreca – sadetutka
• Foreca – kuukausiennuste
• Foreca – 15 vuorokauden ennuste (esimerkki)
• Yle Sää
• Yle – sääpalveluiden lempinimet
• Ilta-Sanomat – sää
• AccuWeather – Tallinna
• Koillissanomat – miten kaksi sääennustetta voi erota
• ECMWF