Vesi-ilmalämpöpumpun hinta asennettuna on lähteiden mukaan tyypillisesti 10 000–15 000 €, kun maalämpö maksaa noin 20 000–30 000 €. Maalämpö on käytössä hieman tehokkaampi, joten valinta ratkeaa pitkälti sillä, kuinka pitkään aiot asua talossa ja voiko tontille porata kaivon. Alla käyn läpi kustannukset, sähkönkulutuksen ja vertailun muihin lämmitystapoihin.
Lyhyesti
- Asennettuna vesi-ilmalämpöpumppu maksaa tyypillisesti 10 000–15 000 €. Vanhan järjestelmän purku ja tukilämmitys voivat nostaa summaa.
- 150 m² omakotitalossa sähköä kuluu lähteestä riippuen noin 4 000–7 000 kWh vuodessa.
- Alle −20 °C pakkasella teho heikkenee selvästi, joten tukilämmitys on käytännössä pakollinen.
- Maalämpö on käytössä edullisempi, mutta alle 15 vuoden aikajänteellä vesi-ilmalämpöpumppu tulee usein halvemmaksi.
- Laite sopii taloon, jossa on vesikiertoinen lämmitys eli patterit tai lattialämmitys.
Mitä vesi-ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna
Kokonaishinta koostuu laitteesta, asennustyöstä ja mahdollisista lisätöistä. Kun vertaat tarjouksia, katso aina, mitä kaikkea summaan sisältyy. Pelkkä laitteen hinta kertoo vasta puolet.
Laitteen hinta
Wirmaxin arvion mukaan laitteen osuus on noin 8 000–12 000 €. Hinta vaihtelee tehon ja merkin mukaan, ja esimerkiksi Niben ja Jäspin kalleimmat mallit voivat maksaa enemmän.
Asennustyö, putki- ja sähkötyöt
Asennettuna kokonaiskustannus on tyypillisesti 10 000–15 000 €. Zatapin mukaan hintaa nostavat asennustyö sekä putki- ja sähkötyöt. Jos vanha lämmitysjärjestelmä pitää purkaa ja uusi liittää olemassa olevaan verkostoon, kustannuksiin voi tulla 2 000–5 000 € lisää.
Tukilämmityksen lisäkustannus
Jos talossa ei ole valmiina tukilämmitystä, tarvitaan sähkövastus tai uusi kattila. Tämä lisää investointia noin 2 000–4 000 €. Jos talossa on jo esimerkiksi toimiva öljykattila, sen voi usein jättää tukilämmitykseksi, kuten valmistaja Jäspi mainitsee.
Kotitalousvähennys voi keventää laskua
Asennustyö voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Tämän jutun lähdetietojen mukaan vähennys on 40 % työn osuudesta ja enintään 2 250 € henkilöä kohden. Ehdot muuttuvat aika ajoin, joten tarkista voimassa olevat säännöt Verohallinnolta ennen kuin lasket niiden varaan.
Kotitalousvähennys koskee vain työn osuutta, ei laitetta. Pyydä asentajalta tarjous ja lasku, joissa työ on eritelty, ja muista hakea vähennystä veroilmoituksella.
Miten vesi-ilmalämpöpumppu toimii ja miksi tukilämmitys on tärkeä
Vesi-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitykseen. Laitteistoon kuuluvat ulkoyksikkö, vesivaraaja ja lämmönvaihdin. Ulkoyksikön kompressori ja höyrystin keräävät lämpöä kylmäainekierron avulla, ja lämmönvaihdin siirtää sen veteen.
Lämmin vesi kulkee pattereihin tai lattialämmitykseen, ja samalla laite tuottaa lämmintä käyttövettä lähes ympäri vuoden. Monissa malleissa on myös viilennys kesäksi. Kompressori tarvitsee sähköä, mutta tuotettu lämpömäärä on moninkertainen kulutettuun sähköön nähden.
Hyötysuhdetta kuvaa SCOP-arvo, joka kertoo tuotetun lämmön suhteen kulutettuun sähköön koko lämmityskauden ajalta. Vesi-ilmalämpöpumpulla se on tyypillisesti 3,5–4,5.
Minusta tärkein yksittäinen asia on tukilämmitys. Alle −20 °C pakkasella laitteen teho heikkenee merkittävästi, ja ilman tukilämmitystä talo voi jäädä viileäksi juuri silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten.
Paljonko vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä vuodessa
Kulutukseen vaikuttavat talon koko, eristystaso, sijainti, toivottu sisälämpötila ja laitteen SCOP-arvo. Mitä korkeampi SCOP, sitä vähemmän sähköä kuluu saman lämpömäärän tuottamiseen.
- 100 m² talo: noin 3 000–4 000 kWh vuodessa.
- 150 m² talo: noin 4 000–6 000 kWh vuodessa.
- Wirmaxin laskelma: 6 000–7 000 kWh, kun talon energiantarve on 20 000 kWh.
- Sama talo suoralla sähkölämmityksellä: 12 000–15 000 kWh vuodessa.
Säästöarviot vaihtelevat lähteittäin. Scanoffice kertoo sähkönkulutuksen olevan noin kolmanneksen pienempi kuin suoralla sähkölämmityksellä, ja vanhaan järjestelmään verrattuna säästö voi sen mukaan olla 50–70 %. Varovaisempi arvio suoraan sähkölämmitykseen verrattuna on 30–50 %. Euroina ero riippuu sähkön hinnasta ja omasta kulutusprofiilistasi.
Vesi-ilmalämpöpumppu ja vaihtoehdot vertailussa
Kävin läpi neljä lämmitystapaa, jotka tulevat vastaan, kun omakotitalon lämmitystä mietitään. Vertailu perustuu lähteissä esitettyihin lukuihin.
Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu: kustannukset rinnakkain
Taulukko kokoaa lähteiden keskeiset luvut. Huomaa, että maalämmön SCOP-arvo on taulukossa ilmoitettu laajemmalla välillä kuin Wirmaxin tekstissä, joten pidä lukuja suuntaa antavina.
| Ominaisuus | Maalämpö | Vesi-ilmalämpöpumppu |
|---|---|---|
| Asennuskustannukset | 20 000–30 000 € | 10 000–15 000 € |
| Sähkönkulutus vuodessa | 4 000–5 000 kWh | 6 000–7 000 kWh |
| Tyypillinen SCOP | 4,0–5,5 | 3,5–4,5 |
| Takaisinmaksuaika (arvio) | 8–12 vuotta | 5–8 vuotta |
| Porakaivo | Tarvitaan | Ei tarvita |
| Kova pakkanen | Teho pysyy vakaana | Teho heikkenee, tukilämmitys tarpeen |
Zatapin mukaan alle 15 vuoden aikajänteellä vesi-ilmalämpöpumppu on edullisempi juuri pienemmän hankintahinnan takia. Pidemmällä aikavälillä maalämmön pienempi sähkönkulutus alkaa kuroa eroa kiinni. Tarkka takaisinmaksuaika riippuu energian hinnasta ja käyttöasteesta, joten mikään luku ei ole tae.
Näin etenisin vesi-ilmalämpöpumpun hankinnassa
- Arvioi lämmitystarve – selvitä nykyinen energiankulutus ja tarvittava teho kilowatteina. Energiatodistus on tässä hyvä apu.
- Valitse laitetyyppi ja teho – vertaile valmistajia, kuten Nibe, Jäspi ja Mitsubishi. Katso SCOP-arvo ja se, onko mallissa viilennys.
- Pyydä useampi tarjous – ota yhteyttä vähintään kolmeen asentajaan. Hintaeroja voi olla tuhansia euroja, ja tarjousten sisältö vaihtelee.
- Tarkista tuet ja vähennykset – kotitalousvähennys ja mahdolliset energia-avustukset voivat pienentää loppusummaa.
- Varmista asennus ja säädöt – asennus kestää noin 2–4 päivää. Pyydä asentajaa säätämään myös tukilämmityksen toiminta.
Laitteen sijoituspaikka kannattaa miettiä samalla kertaa. Jos vesivaraaja tulee kellariin tai tekniseen tilaan, jossa on joskus ollut vettä lattialla, voi olla järkevää selvittää, tarvitaanko tilaan uppopumppu tyhjennystä varten.
Kerää tarjoukset, energiatodistus, asennuspöytäkirja ja huoltomerkinnät samaan paikkaan. Minusta sellaisille papereille sopii hyvin matala säilytyskaappi, esimerkiksi IKEA EKET -kaappi, jolloin ne löytyvät, kun huolto tai verotus niitä kysyy.
Kun päätös on tehty, ylimääräisiä tarjouksia, joissa on osoitteesi ja muita henkilötietoja, ei kannata heittää sellaisenaan keräykseen. Jos silppuria vasta mietit, katso vinkit siihen, millainen on paras paperisilppuri kotikäyttöön.
Laitteiden pitkäaikaiskestävyys vaihtelee merkeittäin, ja tukilämmityksen tarve riippuu talon lämpöhäviöstä ja pumpun mitoituksesta. Siksi lopullinen päätös kannattaa tehdä ammattilaisen tekemän mitoituksen pohjalta.
Lisää kodin ja asumisen käytännön oppaita löydät aiheesta Koti & arki.
Usein kysyttyä
Mikä on vesi-ilmalämpöpumpun SCOP-arvo?
Tyypillisesti 3,5–4,5. Luku kertoo hyötysuhteen koko lämmityskauden ajalta: mitä korkeampi, sitä vähemmän sähköä kuluu saman lämpömäärän tuottamiseen.
Kuinka usein vesi-ilmalämpöpumppu tarvitsee huoltoa?
Huoltoväli on noin 2–4 vuotta. Ulkoyksikön puhtaus ja kompressorin toiminta kannattaa silti katsoa vähintään kerran vuodessa.
Voiko vesi-ilmalämpöpumpun asentaa vanhaan taloon?
Voi, jos talossa on vesikiertoinen lämmitys. Vanha patteriverkosto voi vaatia puhdistuksen ja tasapainotuksen ennen käyttöönottoa.
Mitä eroa on vesi-ilmalämpöpumpulla ja ilmalämpöpumpulla?
Ilmalämpöpumppu lämmittää vain huoneilmaa. Vesi-ilmalämpöpumppu lämmittää vettä patteri- ja lattialämmitykseen sekä käyttövedeksi.
Tarvitaanko vesi-ilmalämpöpumpulle lupa?
Yleensä rakennuslupaa ei tarvita, mutta sähköverkkoon liittäminen voi vaatia ilmoituksen verkonhaltijalle. Tarkista käytäntö omasta kunnastasi ja anna asennus ammattilaisen tehtäväksi.
Kuinka suuri laite tarvitaan 200 m² taloon?
Suuntaa antava suositus on 12–20 kW eristyksestä ja sijainnista riippuen. Tarkka koko lasketaan talon lämmitystehontarpeesta, sillä yli- tai alimitoitettu laite toimii huonosti.
